Piristystä syksyyn!

En tiiä voiko tätä ihan syysmasennukseksi sanoa, mutta jonkinmoinen syysväsähdys tässä on nyt mulla meneillään.. Suuri osa ajasta menee työssäoppimispaikalla ja matkalla sinne tai sieltä pois. Sitten kotona onkin aina niin uupunut olo, että tekis mieli vain nukkua. Tuntuu tosi yksinäiseltä ja kurjalta möllöttää vaan kotona, mutta kun ei vaan jaksais lähteä minnekkään.. Huoh. Tulis jo lunta, niin ei ois näin pimeetä! Ehkä sit ei väsyttäiskään niin paljoa.

Työssäoppimisessa on sinänsä ihan kivaa. Työ on mielenkiintosta ja sopivan haastavaa. Jotenkin ikävöin silti kovasti takaisin kouluun.. Tuttuihin ympyröihin ja tuttujen ihmisten seuraan.

Viime perjantaina näin muutaman koulukaverin, kun kaksi heinolalaista bändiä soitti Maisterissa. Oli mukava päästä vaihtamaan kuulumisia ja kuuntelemaan loistavaa livemusiikkia pitkästä aikaan :)

Eilen, lauantaina, iskä ja Ville tuli kyläilemään. Käytiin kävelyllä, hengailtiin vaan ja katottiin elokuvaa. Kivaa ja piristävää :)

Tänään on koittanut urheilla. Tein kuntopiiriä ja kävin lyhyellä lenkillä. Just tällasilla pienillä asioilla pitäis varmaan yrittää tehdä arjesta vähän valoisampaa.. Tai ainakin mulle tuli vähän parempi mieli heti :D

Kotia piristin tekemällä kurpitsalyhdyn. Jospa se vähän piristäis vaivihkaa mieltäkin. :)

Terveisiä täältä viidakosta

Moooi! Laskeva aurinko on värjännyt taivaan ihan sairaan ihanan väriseksi. Kyllä kelpaa istua rauhassa kotona inkivääriteekupin kanssa ja ihailla maisemaa :)

Rauhassa KOTONA istuminen tuntuu nyt varsinkin erityisen kivalta, kun nyt on ollut aika hektistä. Tuntuu, että oon istunut viimeisen kuukauden aikana bussissa ja junassa enemmän kun koko elämässä yhteensä! Se ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta on tässä kyllä tullut reissailtua. Kuukauden sisällä oon käynyt Porvoossa kaks kertaa ja sen lisäks Järvenpäässä, Tikkurilassa ja Turussakin on tullut vierailtua. Lahteen kuljen nykyään päivittäin, kun työssäoppimispaikka sijaitsee siellä. Kaheksan tunnin työpäivät ja siihen matkat päälle, niin kotona ei oikeastaan kerkeä kun käydä nukkumassa.

Mutta tänä iltana nautin ja otan tästä eteenpäin tavoitteeksi rauhoittua ja hengailla useemmin täällä kotona :)

Voihan elämä.

Välillä tuntuu, että elämä on vain pelkkää tätä..

Mutta onhan se myös joskus tätä.

Tänään ehdottomasti tuo eka. Ja eilen. Ja varmaan huomennakin. Nyyh.

Syksy on saapunut kaupunkiin.. Heinolassa taas. :)

Porvoota, työtä, kavereita, sukulaisia, hauskoja iltoja, lämpimiä päiviä, piknikkiä, ulkoilua ja lepiä. Kaikkea tätä ihanaa sisälsi mun ihana kesä :) Mutta nyt on jo koulu taas alkanut ja elämä siirtyy taas hetkeksi Heinolaan. En kyllä valita!

Tänään oon nauttinut sateisesta syyspäivästä lukien Sofian maailmaa ja lehtiä. Herkuttelin myös tuoreella ananaksella ja luumuilla.. Mmmm <3

Hetki sitten sade lakkas vähäksi aikaa, niin pääsin lenkillekkin. Nyt ainoa mieltäpainava asia on valinnanvaikeus... Joisinko teetä vai kaakaota? xd Hmm. Ehkä molempia!

NAM!

Valtakunnassa kaikki hyvin!

Viime viikonloppuna tuli pyörähdettyä Heinolassa. Perjantaina iltana minä ja polkupyörä auton pyörätelineessä huristettiin Porvoosta Heinolan Tommolaan, Henrin pihaan. Sieltä lähdettiin melkein suoraan pyöräillen Jonille istumaan iltaa. Käytiin Henrin kanssa uimassa ja sitten lauleskeltiin vähän Singstaria. Oli kiva nähdä Koni Kaakolaa (Joni ja Kiia :D) pitkästä aikaa ja kuulla kuulumisia. Siinä se ilta kului oikein mukavasti. :)

Launtaina oli tarkotus mennä kirkonkylään maalaismarkkinoille, mutta ilma oli nii sateinen, että ei viititty lähteä. Sen sijaan mentiin ekaa kertaa Heinolan kiinalaiseen syömään, nam! Vuokrattiin myös leffat The Master ja Prinsessa ja sammakko ja katottiin ne. Sen jälkeen mentiin vielä Kiialle kattomaan Risto Räppääjä ja polkupyörävaras, heh xd

Kävin myös pyörähtämässä omassa kämpässä. "Valtakunnassani" oli kaikki ok. Jotenkin oli hiljaista ja apeaa, mutta ymmärtäähän sen, kun kukaan ei siellä nyt kesällä käy. Ja täällä Porvoon kodissa ei oikeastaan ikinä oo hiljaista, joten kontrasti on aika suuri.. Vähän oli mainoksia kertynyt, kun olin unohtanut laittaa "ei mainoksia" -lapun oveen.

Sunnuntaina lähdettiin Henrin ja Riikan kanssa kylpylän rantaan uimaan ja ottamaan aurinkoa. Riikan piti lähteä töihin, mutta me jatkettiin vielä jätskille ja kirkonkylään pyöräilemään ja uimaan. Oli ihanan lämmin ja kaunis sää. Heinola näytti niin  ihanan kesäiseltä :) Tuli ihan mieleen viime kesän muuttopäivä ja sen jälkeiset pari viikkoa. Kaunis ja ihanan rauhallinen kaupunki, mutta samalla silti kesäisin niin mukavan eloisa. Olisi tehnyt mieli jäädä, mutta maanantain aamuvuoro pakotti lähtemään Porvooseen jo aikaisin sunnuntai-iltana.. No kyllä sielä taas kerkeää sitten hengailla, kun työt loppuu ja koulu alkaa. :)

Kesäkuulumisia

Kesäloma alkoi kaksi viikkoa sitten perjantaina. Sunnuntaina matkustin Porvooseen. Täällä äidin lihapatojen ääressä olisi tarkoitus viettää aikalailla koko kesä. 

Ihan kivasti on täällä kotona mennyt, vaikka välillä ärsyttääkin olla taas toisten komenneltavana :D Tosi kiva on kuitenkin viettää taas vähän enemmän aikaa perheen kanssa. Ollaan pelailtu lautapelejä ja muuten vaan hengailtu ja vaihdettu kuulumisia nämä ekat viikot. Saara-Maijan kanssa ollaan katottu Lost:n 3. tuotantokautta, huiii se on jännä! Tiistaina ollaan menossa perhaan kanssa katsomaan Sirkus Florentinoa. :)

Iso osa ajasta on kuitenkin kulunut töissä. Palasin jälleen Kilpilahteen, mutta tällä kertaa firma on eri. Täytän kaasupulloja Innogas Oy-nimisessä firmassa. Töissä on ollut tosi kivaa! Päivät menee tosi nopeesti kun on paljon tekemistä, työtoverit on mukavia... Ylipäätänsä hauskaa vaihtelua opiskelulle. Ja tietenkin on kiva tienata taas vähän rahaa tulevaa vuotta varten. Eilen olikin jo ensimmäinen palkkapäivä :) Jotkut asiat on ollut vähän hankalampia oppia kuin toiset, mutta eilen pärjäsin jo ihan itsenäisesti joka työpisteellä! 

Ekaa kertaa teen vuorotyötä. Aloitin kaksi viikkoa sitten yövuoroilla ja nyt edellisen viikon olin iltavuorossa. Yövuoro oli aika kiva. Aamulla työt loppui kuudelta. Väsyneenä töistä oli helppo nukahtaa ja sainkin nukuttua kahteen tai kolmeen joka päivä. Sitten jäi vielä kivasti aikaa nauttia kesästä ja tehdä kaikkea kivaa ennenkuin oli lähdettävä töihin kymmeneksi. Öisin pääsen kätevästi töihin äidin autolla, kun kukaan ei tarvitse sitä silloin. Iltavuorossaolo on ollut suhteellisen perseestä :D Kahdeksi töihin, kymmeneltä kotiin, pari tuntia huonosti nukuttua unta.... Ja taas pitää lähteä töihin. Kahtena päivänä pyöräilin töihin ja takaisin, kun molemmat autot olivat käytössä äitillä ja iskällä. Välimatkaa kodilla ja työpaikalla on n. 25km, joten matkaan täytyi varata tunti. Sitten vielä kävin työpaikalla aina pyöräilyn jälkeen suihkussa, joten "vapaa-aikaa" kotona hengailuun tuntui jäävän vain pari tuntia ja nekin meni aamulla unenpöpperössä koomaillessa. Ei kiva. No ensi viikon aamuvuorot pitäis tuntua vähän mukavammilta, kunhan vaan jaksaa herätä kuudeksi töihin. :)

Parasta Porvoossa oleilussa on ehdottomasti se, että voi taas nähdä Porvoo-ystäviä. Viime viikonloppuna kokoonnuttiin tyttöporukalla Porvoopäivien kunniaksi terassilla ja käytiin shoppailemassakin. Toissapäivänä käytiin Lauran kanssa lenkillä ennen mun töitä. Elviran ja Saara-Maijan kanssa vietettiin kaks viikkoa sitten tiistaina rantapäivää. HEITIN TALVITURKIN!! xd Tänään olis tarkoitus lähteä Hinthaaraan metsäretkelle. Jos säät sallii, niin jäädään varmaan yöksi jonnekkin laavulle.

Vähän on Heinolaa, ja kavereita siellä, ikävä. Toivottavasti kerkeän heinäkuussa käymään siellä kotona. Olisi kiva käydä vaikka kesäteatterissa ja Heinolassa Jyräässä. Tai sitten vaan muuten vaan mennä hengailemaan. Saa nähdä :)

Kesä se tulla jolkottaa....... xd

No taas on jääny kirjottelematta, mutta tällä kertaa on ollut ihan pätevä syy: ammattiosaamisen näyttö. Ei se nyt ihan kaikkea aikaa vienyt, mut iltasin ei oikeen huvittanut istua enää koneella, kun oli koko päivän koulussa tuijottanut koneen näyttöä. Näyttöä oli kuitenkin tosi kiva tehdä. Parasta oli kun sai ekaa kertaa tehdä oikeesti itsenäisesti hommia. Aluksi jännitti kauheesti, mut sitten huomas, että osaakin jo paljon. :) Ja kolmonenhan siitä tuli, jee! Ei siitä sen enempää, näytön tekoprosessista voi lukea näyttöblogista tarkemmin, jos kiinnostaa.

Kaikkea hauskaakin on toki koulun ohella tullut tehtyä. Oon saanut Pleissin musailtojen ansiosta kaksi uutta lempparibändiä: heinolalainen Mother ja helsinkiläinen The Hollow. Molemmat veti keikkansa niin hyvin, että ostin The Hollowin ep:n ja ei sitten oo paljoo muuta tullutkaan kuunneltua kun sitä ja sitten Motheria Soundcloudista.

Aurinkoisesta säästä oon nauttinu ihan vaan ulkona hengailemalla, pussikaljalla, pyöräilemällä ja lenkkeilemällä. Ensi viikolla ois tarkotus yrittää heittää talviturkki täällä Heinolassa. Saa nähdä, miten käy.

Varmaan koko vuoden tähänastinen huippuhetki oli vappupäivänä, kun Sirkus Finlandia oli Heinolassa. Ja me oltiin Henrin kanssa eturivissä! Sairaan siisti show ja koko se meininki siellä... Ihanaa.



Näyttö taitaa olla valmis, uujee!

Tällasta on siis tullut viime viikot väsäiltyä: Edisonmedia
Voi olla, että vielä teen jotain pieniä muutoksia, mutta oon kaikkeen aika tyytyväinen, joten se ois sitten valmis! 
Aika hyvä fiilis! :)

Näyttöblogi

Maanantaina alkaa virallisesti elämäni ensimmäinen näyttö! Uujee. Näytön edistymistä voi seurata näyttöblogista.

Nyt sieltä voi lukea Sakustars-viikosta, sekin kuuluu tavallaan jo näyttöön.

Pääsiäisloma

Oon taas niin myöhässä....

Kuitenkin, pääsiäistä olin viettämässä Porvoossa.

Käytiin Villen kanssa ihastelemassa kevättä ja jäitten lähtöä Strömsbergin koskella.

Topikin fiilistelee kevättä :D

Sannan kanssa käytiin Karijärven pääsiäisleirillä vierailemassa ja sen jälkeen vähän innostuttiin kaupassa.. Mukaan lähti suklaamunat, pääsiäiskarkkeja, fisukarkkeja, simapullo ja kahta eri suklaata muffinsseja varten.. HUH. Muffinsseista tuli niin suklaiset, että vähään aikaan ei sitten tehnytkään mieli mitään makeeta.

Lisäksi kerkesin vielä loman aikana käydä Lauralla kattomassa leffaa, Saara-Maijan kanssa spinning-tunnilla ja Elviran kanssa lenkillä. Lenkin jälkeen katottiin My Fair Lady, kun en ollut sitä vielä nähnyt ikinä. Oli sairaan ihana! :)
Tässä mun lempparibiisi siitä.

Kotikolo

Viime viikonloppuna siivotessa tuli mieleen, että aika vähän on tullut laiteltua kuvia kodista tänne. Eteisestä on yks postaus ja kylppärissä ja olkarissa ei oikeen oo mitään esiteltävää... Ainakaan mitään sopivia kuvia ei oo. Mutta tässä olis nyt sitten kuvia mun keittiöstä! :)



Jääkaapissa sesongin mukaan vaihtuva näyttely ihanista korteista, mitä oon saanu. :)

Siisti ja mukavan tilava keittiö vaikutti aikalailla kämpän valintaan. Ja en oo katunut. Keittiössä on tosi kiva puuhailla (ainakin silloin, kun siellä ei oo hirveetä tiskivuorta...) :D

Pääsiäisloman vietän Porvoossa, sitten taas takasin puuhastelemaan omaan kotiin ja ihastelemaan Heinolan kevättä. Koulussa on nyt aika paljon kaikkee kivaa ja jännää tulossa, SAKUstars-kulttuurikilpailut ja näyttö lähestyy.. Huiii. Näytön edistymistä ja muita koulujuttuja voi seurata mun näyttöblogissa, joka löytyy osoitteesta www.akopiskelee.blogspot.fi . Hyvää pääsiäistä kaikille! :) 

Musiikkia, lenkkeilyä, Sour Applea, Kill Billiä ja kevät.

Perjantaina oli Pleissillä (paikallinen nuorisotila) taas musaklubi-ilta. Ensimmäinen bändi oli mulle tuntematon, kun taas kaksi kolmesta bändistä oli entisestään tuttuja. Feral Hatea, eli yhden mun luokkalaisen bändiä, oltiin aikasemmin oltu jo Pleissillä kattomassa ja Imatralainen AnomiA oli tuttu Ilvesrockista, jota olin mukana järkkäämässä. Musiikkityyli oli tällä kertaa vähän raskas mun makuun, mutta hauska katella ja kuunnella kuitenkin kun pojat (ja Feral Haten bassoa soittava naissolisti) soittaa ja laulaa ihan täysiä.

Tässä kuva musta ja Henristä Feral Haten edelliseltä Pleissin keikalta joskus syksyllä (vai talveako se jo oli?). Hevitatskat /,,/ xd

Heh..

Ja tässä AnomiAn uusi musiikkivideo. Tollaset pelottavat naamat niillä oli keikallakin..

Joni ja Henri teki illan valot ja minä ja Kiia autettiin purkaamisessa. Hauskaa oli. En ikinä ois uskonut, että purkaminen on mun lempivaihe jonkun keikan tekemisessä, monen mielestähän se on tylsin vaihe.. Se on niin kivaa, kun ei enää tarvii jännätä ja stressata vaan voi vaan rauhassa kääriä pihoja ja pakkailla kamoja. :)

Seuraavana aamuna herättiin Henrin kanssa aika aikasin ja lähettiin lenkkeilemään ympäri Tommolaa. Ei se kauheen pitkä lenkki ollut, mutta sillä sai päivän aika hyvin käyntiin. :) Kello ei ollut edes kahtatoista kun oltiin jo käyty suihkussa ja syöty.

Illalla oli pienet paardit Riikan luona. Oli aika mukavaa. Muut lähti sitten Jyrään kattomaan Klamydiaa, me lähettiin Henrin kanssa kiltisti kotiin nukkumaan.

Sunnuntai meni Kill Billin parissa. Katottiin ykkönen ja kakkonen peräkkäin. Olin vähän skeptinen aluks.. En uskonut Henriä, kun se sanoi että ne on ihan tyttöjen leffoja. Luulin niitten olevan ihan älytöntä räiskintää, jonka pääosassa on joku vähäpukeinen nainen. Yllätyin kuitenkin positiivisesti. Hyvä juoni, hyvännäköstä kuvaa, sairaan hyvä soundtrack! Yhdistelmä spagettiwesterniä, japanilaista samuraikulttuuria, animea ja splatteria toimi. Ja oli siinä herkkiskohtauksiakin. :') Jes!

Sunnuntaina käytiin vielä illalla kävelemässä Jyrängössä ja uskallettiin vähän jäällekkin! Ihan íhanaa kun päivät pitenee ja lämpenee. Heti tulee pirteempi olo, kun ei oo koko ajan ihan pimeetä. :)

Superkiva viikonloppu. Näitä lisää kiitos! :)

...Tässä postauksessa on ihan luvattoman paljon hymiöitä. Anteeksi, mutta hymyilyttää.

Hitusen liian rankka lauantai, 9.2.

Oho, olin kirjottanut tän jo aikasemmin, mutten koskaan muistanut julkaista. Helmikuusta ja talvilomasta kirjoitan sitten seuraavaksi jonkun koosteen, toivottavasti ihan pian! :) Mutta nyt, paljon höpinää, olkaa hyvät!

Blogin kuvauksessa sanon sählääväni paljon. Jos kuitenkin tämä sekoilu ei oo tullut ilmi aiemmista kirjotuksista tarpeeksi, niin nyt tässä se sitten ainakin tulee. Vähän nolottaa, mutta enemmänkin huvittaa. Yritän kertoa aika lyhyesti mun seikkailusta.

Olin suunnitellut siis käveleväni täältä Heinolasta Vierumäelle Talviriehaan. Tiesin, että matka on pitkä (noin 11-13 km), mutta Ilveslatua pitkin sinne pääsee aika kätevästi. Tapahtuma alkoi kymmeneltä ja oltiin sovittu Lauran kanssa, että nähdään siellä vähän ennen kymmentä. En tiennyt kauanko sinne tarkalleen kävelee, mutta ajattelin lähteä jo seitsemältä kävelemään, että varmasti ehtisin.

Lähtö:

Heräsin siis hyvissä ajoin, puoli kuudelta. Herääminen tuntui helpolta, kun olin niin innoissani retkestä. Matkaan lähdin jo ennen seitsemää, koska keskustasta piti käydä vielä nostamassa rahaa. Sitten lähdin kävelemään Ilveslatua kohti. Sinne päästyäni huomasin, että latu oli ihan täynnä lunta. Yritin kuitenkin hetken tarpoa menemään, mutta lunta oli yli nilkkojen ja lenkkarit kastuivat ikävästi heti.

Mitä opin tästä: Tarkista sää hyvissä ajoin tai ainakin käytä järkeäsi (edellisenä iltana Kiia ja Joni tuli mun luokse teelle aivan lumen peitossa. Olisi pitänyt tajuta, että illalla satanut lumi harvoin katoaa itsekseen yön aikana, varsinkaan metsäpoluilta..)

Varasuunnitelma:

Lähdin hiukan pettyneenä takaisin kotia kohti, tarkoituksena vaihtaa kuivat kengät ja katsoa netistä milloin menisi seuraava järkevä bussi.. Haavelin jo kerkeäväni ottaa pienet nokoset ennen lähtöä, kellohan oli vasta kahdeksan ja bussilla matka kestäisi vaivaisen vartin.. Noh, kun kerkesin kotiin, kello olikin jo viisi yli kahdeksan ja selvisi, että ainoa bussi ennen kymmentä oli mun pysäkillä juuri niinä hetkinä. APUA. Nappasin äkkiä iPadin mukaan reppuun (varavarasuunnitelmaa varten) ja juoksin pysäkille edelleen märissä kengissäni. Ilmeisesti myöhästyin, sillä mitään bussia ei kuulunut.

Mitä opin tästä: Tarkista bussiaikataulu ajoissa. Jos et ole tehnyt sitä, mene seisomaan pysäkille mieluummin kuin lähdet kävelemään kotiisi, joka sijaitsee kauempana.

Varasuunnitelman varasuunnitelma:

En vielä lannistunut vaan päätin jatkaa matkaani kävellen jotakin toista reittiä. Kaivoin iPadin repusta ja etsin eri sovelluksilla sopivaa reittiä Vierumäelle. En tiennyt tarkkasti pysäkin katuosoitetta, joten sijainniksi laitoin ympäripyöreästi Jyränkö. Virhe. Yritin hetken seurata reittiohjeita, mutta iPadi tuntui olevan yhtä hukassa kuin minäkin. Luovutin hetkeksi ja suunnistin Vierumäelle päin omaa olematonta suuntavaistoani käyttäen. Lopulta olin eksyksissä. Katsoin välillä iPadista neuvoja suunnasta, mutta ei siitä ollut mitään hyötyä.. Lopulta palasin nöyränä Heinolan cittarille päin ja kävin kysäsemässä infopisteeltä apua. Heh :D No täti ei osannut auttaa vaikka kuinka mietti. Yhdessä arveltiin, että ei sinne kävellen taida päästä mitään muuta kautta järkevästi kuin Ilveslatua. Niinpä luovutin ja lähdin kotia kohti. Kiukutti niin paljon, että itketti melkein koko matka. Soitin Lauralle ja selitin tilanteen itku kurkussa.

Mitä opin tästä: Älä turhaan yritä suunnistaa pitkää matkaa minnekkään, minkä sijainnista et ole varma. Vaikka moottoritietä pitkin sinne hurauttaisikin hetkessä, älä oleta, että sinne voisi helposti ja kivuttomasti kävellä. Älä lähde patikoimaan pitkää matkaa minnekkään märässä ja kylmässä talvisäässä.

Kylähullu - sinne ja takaisin:

Olen aika kova suunnittelemaan kaiken etukäteen. Tätä reissua olin odottanut innolla ja olin jopa tehnyt tarkan aikataulun siitä, mitä kaikkea ja missä järjestyksessä aion käydä eri tunneilla ja jumpissa päästessäni Vierumäelle. Nyt kun tämä suunnitelma osoittautui tuhoon tuomituksi, pettymys oli suuri. Itkin kovaan ääneen tarpoessani lumihangessa kotiin. Ihmisillä oli varmaan hauska katella mun menoa. Mulla ei ollut yhtään hauskaa. Nyt myöhemmin se toki naurattaa. Noin pieni asia kuitenkin..

Kun pääsin kotiin, kello oli vähän vaille yksitoista. Nukuin pienet päikkärit, söin, vaihdoin kuivaa päälle ja sitten lähdin 12.15 bussilla lannistuneena kohti Vierumäkeä. Kerkesin vielä kolmeen jumppaan (rvp, body ja kahvakuula) ja se olikin ihan tarpeeksi koko aamun kävelyn jälkeen. Kello oli neljä kun vika jumppa loppui. Sitten käveltiin Lauran kanssa bussipysäkille katsomaan aikatauluja. Lauran bussi Lahteen meni ihan pian, mutta mun vasta 19.35.. Kolmen ja puolen tunnin bussin odottelu ei yleensä kuulostais kauheen mukavalta, mutta nyt, fyysisesti tosi rankan päivän jälkeen istuminen ja odottaminen tuntu ihan kivalta.

Viimein pääsin kotiin ja nukahdin heti suihkun jälkeen. Aamuyöstä heräilin mointa kertaan siihen, että lihaksia särki ihan pirusti. Seuraavana päivänä olikin sit ihan kuitti olo.

Mitä opin tästä: Älä ole liian kunnianhimokas (kunnianhimoinen siis xd). Opettele kestämään pettymyksiä. Liikuntajuttuja VOI jakaa myös eri päiville, kaikkea ei tarvitse tai kannata tehdä samana päivänä. Venyttele.

No olipahan seikkailu! :)

Tammikuu

Voi ei, tästä tuli pitkä. xd

Uudenvuodenaatto ja -päivä

Heinolakaverit ja Elvira oli mun luona syömässä uudenvuodenaattona. Olin suunnitellut jo laittavani kaikkea kivaa ruokaa, kunnes sitten tajusin, että mun luokse oli tulossa kaksi kasvissyöjää, joista toinen ei syö edes kalaa eikä pidä ananaksesta (mikä on mun suurta herkkua), yksi kellä on keliakia, yksi nirso ja yksi, joka on allerginen melkein kaikille vihanniksille ja hedelmille, jos niitä ei ole kypsennetty.. Heh. Vähän vaikeutti ruuanlaittoa, mut kyllä mä Henrin ja Elviran avustuksella sain sitten kaikkea hyvää tehtyä. Ruokalistalla oli kahta erilaista pizzaa, salaattia, nakkeja ja halloumjuustoa. Jälkkärinä äidin tekemää taatelikakkua (NAM) ja mun tekemiä muffinsseja :) Siinä se vuosi vaihtui syödessä, juodessa, ilotulitusta ihaillessa ja hengaillessa. :)

Tein myös uudenvuodenlupauksia pitkästä aikaan moneen vuoteen ja tammikuussa osaa toteutinkin. Jeejee :)

Lupaus nro. 1. - Sivistä itseäsi!

Innostuin lukemaan jo vuosi sitten äitiltä ja iskältä saatua Agatha Christien Askel tyhjyyteen kirjaa ja päätin samalla, että tänä vuonna luen kirjoja.

Lukeminen on ihanaa ja keksin ainakin 7 hyvää syytä lukea: 

1) iltasin uni tulee helpommin lukuhetken jälkeen

2) lukeminen on hyvä tilaisuus "laiskotella" ja rentoutua ilman huonoa omaatuntoa

3) lukeminen kehittää lukutaitoa, mielikuvitusta ja sanavarastoa 

4) hyvä kirja saa ajattelemaan

5) hyvä kirja saa ahdistavat asiat ainakin hetkeksi väistymään mielestä

6) tulee kultturelli olo :D

7) luppoaika menee kuin siivillä!

Pienestä pitäen oon ollut pieni Agatha-fani, iskä on varmaan mut siihen opettanut. Mikäs siinä, juoni ja loppuratkasu yllättää aina ja näitä kirjoja on ihan älyttömän helppo ja mukava lukea. Seuraavaks olis sitten vuorossa vähän vaikeempi teos, Lauran mulle lainaama Alexander Dumaksen Monte Criston Kreivi.

Tänä vuonna aion myös katsoa enemmän elokuvia. Oon huomannut, että tosi usein sorrun kattomaan jo ennestään tuttuja ja hyväksitodettuja leffoja. Nyt yritän olla ennakkoluulottomampi. Onneks Henrillä on suuren suuri leffahylly, mistä löytyy vaikka mitä kiinnostavia leffoja!

Tää vuosi alko ihan loistavasti tän lupauksen suhteen, kun käytiin Vilin kanssa elokuvissa.

Tää kolahti. Todellakin. Uus lempparileffa!

Lupaus nro. 2 - pidä enemmän yhteyttä ystäviin, kavereihin ja sukulaisiin!

Pitkästä aikaa mooooneen vuoteen, lähetin kirjeen. Kummi-täti on muistanut mua aina välillä kirjeillä ja en oo jotenkin saanut aikaseksi vastattua. Nyt sitten otin itteäni niskasta kiinni ja kirjotin oikeen pitkän kirjeen mun kuulumisista. Kirjeen lähettäminen olikin niin hauskaa, että lähetin kotiinkin terveisiä postilla ja onnittelin mummoa 70-vuotissynttäreiden kunniaksi kortilla. :)

Lahti

Tässä kuvassa näytän tosi yksinäiseltä, mutta oikeesti olin Lahdessa tapaamassa Lauraa ja kattomassa Lauran uutta kotia. :) Leivottiin pizzaa ja sitten lähdettiin Lahden yöhön kalsarit ja tuulihousut jalassa, kun oli niin kylmä (mentiin siis vaan kävelylle, mutta keskustassa oli niin paljon bilettäjiä, että oltiin varmaan hassu näky). Aamulla ennen mun lähtöä käytiin kävelemässä Vesijärven jäällä. Tässä pari Lauran ottamaa kuvaa musta ja Vesijärvestä. Hihi.

Laura ja Meri

Laura tuli mun luokse vuorostaan kylään jo perjantaina iltapäivällä, kun meillä molemmilla oli vapaata koulusta. Käytiin luistelemassa ja tehtiin ruokaa. Meri tuli sitten illemmalla. Syötiin, vaihettiin kuulumisia ja pelailtiin lautapelejä. Vähän oli taas ahdasta nukkua kaikki kolme mun sängyssä, mut kyllä kaikki sai ainakin jotenkuten nukuttua. :) Aamulla tehtiin superhyvää aamupalaa: köyhiäritareita ja sokerikuorrutettuja banaanin paloja kermavaahdon kanssa, naminam!

Lupaus nro. 3. - ole ahkera koulussa!

Tääkin on toteutunut jo aika hyvin. Koulussa on ollut kivaa edelleen ja nyt meillä on ollut aika paljon sellasia työkeikkoja. Ne on ollu kivoja, koska siinä huomaa oikeesti,että mitä kaikkee osaakin jo tehä ja mitä tarvii vielä harjotella.

Sain olla Kiian ja Jonin apuna tekemässä Heinolalaisen nuorisotilan musiikki-illan valoja. Tää keikka ei varsinaisesti ollut kouluhomma, muuten kun silleen, että lainattiin koulun kamoja. Tuli varsin ahkera ja taitava olo, kun koko juttu hoidettiin ilman mitään opettajaa tai ketään, joka noita yleensä hoitaa.

Järjestettiin Heinolalaisen ala-asteen 1.-3.luokkalaiselle disco. Valot ja äänentoisto. Ensimmäistä kertaa tuntu siltä, että kaikki meni niinkun pitikin. Itse tilaisuuskin oli tosi kiva! Ai että ne lapset oli sulosia, kun ne sähelsi, pomppi, tanssi ja laulo ihan täysii Robinin ja muiden tahtiin! :3

Karaokekilpailu Lahdessa. Mun tekemä juliste voitti meijä ryhmän äänestyksessä, niin sitä löytyi sitten ympäri Lahden seutua. Meidän luokka siis järjesti noi alkukarsinnat. Tehtiin valot, sen tilan somistus, mainonta,sielläkin oli aika hauskaa. Saatiin ekaa kertaa Salpauksen rekka käyttöön valokamoja roudatessa Heinolasta Lahteen. Oli aika hauskaa, kun se rekka oli iso ja koulun kalusteet on aika pieniä, niin koko tilasta käytettiin ehkä vaan kymmenesosa. Sit se kuski ei oikeen saanu sellasia pieniä lattiavaloja mitenkään järkevästi kiinnitettyä, niin otettiin ne sit meijän minibussiin ja rekka ajo perässä melkein tyhjänä :D

Uudenvuodenlupaus nro. 4. - urheile enemmän!

Noh... Tuota.

Tää lupaus ei oo ihan vielä täyttynyt. Joka viikko tiistaisin ja torstaisin oon kyllä koulun salilla, mutta motivaatio sellaseen kunnon rääkkitreeniin puuttuu.. Nyt tsemppaan! Vois ottaa tavoitteeksi lenkin ainakin kerran viikossa. Aattelin myös tehdä jonkun sellasen suunnitelman, että mitä tekisin aina salilla, niin ei menis sitten aikaa miettimiseen ja treenistä tulis tehokkaampaa. Ensviikonloppuna Virumäellä on Talvirieha, missä olis taas vaikka mitä kivoja ryhmäliikuntatunteja ja muita lajeja. Täytyy vielä miettiä, että riittääkö rahat osallistua molempina päivinä..

Metässä.

Käytiin Henrin kanssa metsäretkellä tässä yhtenä kauniina lauantaina. Olin aikaisemmin syksyllä löytänyt lenkkeillessäni mielenkiintoisen metsäpolun täältä Jyrängöstä. Opastekyltit kertoivat, että polku jatkuu usean kilometrin verran (tarkemmin 18km, selvisi myöhemmin googlettamalla) Vuolenkoskelle asti. Polkua pitkin pääsisi myös Vesijärven rannalla sijaitsevalle laavulle. Lenkilläni en kuitenkaan päässyt niin pitkälle, koska pelästyin narisevaa puuta ja kahta maastopyöräilijää. Tällä metsäretkellä oli nyt sitten tarkoitus selvittää, onko kyseinen laavu olemassa. Eväänä meillä oli mukana makkaraa ja vaahtokarkkeja, joten toivottiin hartaasti että löydettäisiin edes joku nuotiopaikka. Oma salainen toiveeni oli saada selville, miksi polulle on annettu niin naurettava nimi...

Matkaan!

Matka olikin vähän pidempi kuin oltiin ajateltu.. Lähipäivinä oli tuullut ja satanut niin paljon lunta, että polku oli aika huonosti näkyvissä ja jouduttiin kahlaamaan upottavassa lumessa. Kun laavukylttejä ei näkynyt, luulin jo, että koko laavua ei ollutkaan, että olisin vaan kuvitellut koko jutun tai muistanut väärin.. Mietittiin jo, että käännyttäisiin jo takasin päin. Oli kuitenkin niin kaunis luminen metsäja koko päivä aikaa, joten päätettiin jatkaa. Ja sitten Vesijärven ranta ja laavu jo näkykin, jee!

Nuotiota oli vähän vaikea saada syttymään, kun puut oli kosteita ja tuuli oli kova. Yritys oli kuitenkin kova! :)

Saatiin pikkunen hiilloskin aikaseks sitten lopulta, mut sit oli jo niin kylmä ja väsy, että päätettiin ettei jakseta alkaa grillaamaan kunnolla, vaan syötiin makkarat raakoina, mutta lämpiminä. Ja vaahtokarkithan on ihan hyviä suoraan pussistakin. ;) Kotimatka meni sitten aika reippaasti, kun yritettiin ehtiä ennen pimeää kotiin. Oikaisu ei ollut ehkä hirveen viisasta, koska oltiin hetken aikaa ihan hukassa suunnasta. Vähän jännitti, kun oltiin vieraassa metsässä pimeän laskeutuessa, mut sitten Jyrängön valot alko jo näkyä :)

Loppu hyvin, kaikki hyvin :) Menkää ihmeessä mettään, se piristää! Talvinen metsä on näkemisen arvonen, todellakin.

Yritän tehdä myöhemmin jotain yhteenvetoa tammikuun meiningeistä, katotaan miten käy. Moikka siihen asti!