Joululoma

Täytyy sanoa, että vaikka en yleensä ookkaan niin joulustressaaja ihminen, niin tänä vuonna joululoma tuli kyllä ihan täydelliseen ajankohtaan ja todellakin tarpeeseen. Viiminen viikko ennen lomaa oli koulun osalta jotenkin aika rankka ja sitten vielä koulun jälkeen jäätiin Henrin kanssa tekemään hommia iltatyöluvalla kahtena iltana tosimyöhään. Torstai iltana multa oikeen pääsi itku, kun koneet ei toiminu ja mikään ei onnistunut. Kaikki väsymys purkautu sitten kerralla kunnolla, vollotin kovaan ääneen melkein koko kotimatkan. Mun kylähullun maine Heinolassa vaan vahvistuu. :D Oon kyllä sitä mieltä, että ei oo terveellistä olla koulussa aamu kaheksasta melkein ilta kaheksaan! Itku oli ehkä ihan hyväksyttyä ja sitä paitsi sen purkausen jälkeen olikin sitten jo paljon parempi olo. :)

Kotona Heinolassa sain joulukoristeet vähän myöhässä paikoilleen, kun ei mulla oikeen mitään valmiina ollut. Sain Porvoosta kuitenkin jotain valoja ja semmosta, ja kyllä täällä sitten näyttikin ihanan jouluselta. :)

Viimesenä kuvana mun uus ihana keittiönpöytä, jonka ostin mummon antamilla joululahjarahoilla. :) Kivaa, kun aamupalapöytään mahtuu astioiden lisäks myös lehti tai jotain muuta. Ja nyt on kivempi kutsuu vieraitakin, ku on enemmän istumapaikkoja.

Perjantaina oli meillä koulussa joulujuhla. Meidän luokan yopit ja kakkosluokan aopit järjesti sen juhlan melkein kokonaan ja meidän piti myös tehä sinne joku esitys. Koko viimeinen kouluviikko oikeestaan valmistauduttiin perjantaihin, Antin tunneilla harjoteltiin kokoamaan äänentoisto, valot ja rekvisiitta ja Marjan tunnilla suunniteltiin esitystä juhlaan. Ensin oli tarkoitus tehdä Tiernapojat, mutta keksittiinkin sitte lopulta jotain ihan muuta.. Meidän esitys oli Joulupukin ja Poron esittämä rumpu- ja bassojamittelu. Aluksi kuitenkin mun ja kahden muun tonttutytön piti soittaa NOKKAHUILULLA ja TRIANGELILLA 20th Century Foxin tunnaria... Luulin, että noita kammotussoittimia soitetaan vaan ala-asteella, mutta ilmeisesti viestinnän opiskelijoiden suunnittelema ohjelmanumero voi sisältää vaikka ja mitä....

Juhla meni hyvin, mitä nyt pukki tipahti poron selästä ja mä huusin kovaan ääneen yleisölle, että "KÄDET YLÖS", kun yritin kehottaa mantelin saajia nostamaan kätensä merkiksi joulupukille. Juhlan jälkeen saatiin ihan ekat todistukset. Vaikkei se ollukkaan mikään supervirallinen, niin mieltä lämmitti kuitenkin nähdä että kaikissa osioissa oli raksi kiitettävän kohdalla. :)

Juhlan jälkeen menin Henrille. Tehtiin risottoa,yritettiin leipoa suklaakakkua ja katottiin Vettä Elefanteille ja Shrek 4. Oli kauheen kiva rentoutua rankan viikon jälkeen ja parasta oli, että aamulla ei ollut mikään kiire herätä.

 Sunnuntaina matkustin Porvooseen ja siellä oli ihanan joulusta ja kotosaa! Heti ovella jo tuoksu joululle (kuusi oli kylppärissä sulamassa). Vietettiin aatonaattoa aika perinteisesti koristelemalla kuusi ja piparit. Käytiin myös iskän kanssa hiihtämässä :)

Iltapalaksi oli riisipuuroa, joulutorttua ja maistiaiset Saara-Maijan tekemää juustokakkua <3

 

Ihan vikaks ennen nukkumaan menoa, pakotetoitiin Saaran kanssa vähän lahjoja. Se olikin astetta haasteellisempaa, koska meillä ei ollut yhtään lahjapaperia. Käytettiin sitten tapettia, mainoksia, kakunaluspapereita, foliota ym. Ihan hienoja niistä lopulta tuli. :) Sitten nukkumaan ja jännittämään, että onkohan pukki tuonut aamuksi jo lahjoja kuusen alle.

No olihan se tuonut!
Aatto meni aika perinteisesti. Aamulahjoja, pulkkamäki, sauna, ruoka, joulupukki, kirkko, lautapelien pelailua. Meillä on joka vuosi aina niin ihana ja rauhallinen joulu. Se on varmaan syy siihen, että tykkään joulusta niin paljon.

Tässä vielä lisää kuvia meidän joulusta:

 

 

Joulupäivänä käytiin Saara-Maijan kanssa hiihtämässä ja sitte käytiin moikkaamassa Elviraa, Mirkaa ja Emmaa.
Keskiviikkona mentiin iskän ja poikien kanssa pulkkamäkeen Porvoon Linnamäelle. Ja sit illalla Elvira ja Mirka tuli pelaamaan lautapelejä.
Torstaina kävin vielä moikkaamassa Lauraa. Sitten lähettiinkin iskän ja Vilin kanssa kohti Heinolaan. Käytiin kattomassa Hobitti ja sitten Vili jäi mun luokse yökylään.
Perjantaina nukuttiin pitkään ja sitten käytiin kolmen tunnin kävelylenkillä tutustumassa Heinolaan ja ettimässä hyviä snowskate paikkoja. Sit illalla käytiin vielä kattomassa Piin elämä. Huh, se oli upee, siisti, kaunis, ihana leffa!! Kaikki mars kattomaan se! xd

Tänään ollaan menossa ehkä luistelemaan. :)
Heippa!

Tässä pohdiskelen onko hiihtäminen hirveen kauheeta vai kauheen hirveetä. No ei, hauskaa on! :) 

 

Pälli ja sen kiva sisko.

 

Sain iskältä otsalampun jo aikaa sitten, mut nyt vasta sille oli käyttöä, kun koulusta tullessa oli jo pimeetä ja vielä piti lenkille päästä. Lenkkimotivaatio meenas päästä jo ihan hiipumaan olemattomiin, kun avasin kotona radion ja YleX:ltä tuli Uuden musiikin iltavuoro (PARAS). Olis ollu niin ihana käpertyy viltin alle kuuntelemaan sitä.. Tiesin kuitenkin, että myöhemmin ois harmittanut tekemättäjäänyt lenkki, joten puin lenkkivaatteet ja valmistauduin lähtöön. Muistin iskän antaman taskulampun ja avasin sen paketista. Lampussa oli vaan yks nappula, joten kokeilin sytyttää lampun siitä painamalla, mut se ei toiminut. Ruuvasin paristoluukun auki ja joo, siellä oli kolme AAA:ta, ihan niinkun pitikin. Sitten sarja epätoivosia yrityksiä saada lamppu syttymään. Käänsin pattereita edestakasin, painoin nappulaa lyhyesti, pitkästi, kovaa, hiljaa, varmaan kaikilla mahollisilla tavoilla. Olin jo luovuttamassa ja heittämässä pattereita pois, koska luulin että ne on tyhjiä, kun patterit kädessä huomasin, että NIISSÄ ON VIELÄ SUOJAKUORI PÄÄLLÄ! Pälli-minä. Patterit toimii vissiin vähän paremmin, kun ne ensin avaa paketista... Lamppu toimi loistavasti ja pääsin vihdoin kunnon lenkille. Edellinen lenkki lauantaina päättyi nolosti jo roskakatokselle, kun turhauduin sateiseen säähän.

Lisää kauniita kuvia:

Samis paidat xd

 

Saara-Maija oli mun luona melkein koko viime viikon, kivaa! Oli hauska saada vähän vaihtelua perus kuntosalitreeniin, kun Saara-Maija veti meille Cross Fit -treenin oppilaitten liikkasalivuorolla. Huh, lihakset oli kipeenä vielä kolmenki päivän jälkeen! Käytiin myös lenkillä, tehtiin ruokaa, syötiin herkkuja, luettiin lehtiä, tehtiin tyttöjen juttuja ja katottiin Lostin eka tuokkari loppuun. Oli kiva viettää aikaa yhessä pitkästä aikaan kunnolla.

Kuinka teet itsellesi Epämieluisia vieraita hylkivän eteisen?

Jos eteisesi on yhtä harmaa ja tylsä kuin syksyn yksinäiset arki-iltasi, Epämieluisia vieraita hylkivä eteinen on ratkaisu kaikkiin ongelmiisi! Kukapa ei haluaisi eteistä, joka karkoittaa kaikki epätoivotut vieraat (esim. Joulupukin vakoilijatonttu, tv-lupatarkastaja, Känkkäränkkä..) Epämieluisa vieraita hylkivä eteinen, tuttavallisemmin EVHE, toimii linnunpelätti-periaatteella, eli pelästyttää vieraat pois vaarantamatta kenenkään henkeä. EVHE on myös täysin äänetön, siihen ei ole lisätty ylimääräisiä makeutus-, lisä- tai mitäliemuita-aineita. Saatavana myös luomuversiona. Mahtavaa!

Ohjeita tarkasti seuraamalla saat tehtyä itsellesi upean Epämieluisia vieraita hylkivän eteisin!

Kas näin se hoituu:

1. Pyhitä luvattoman suuri osa vapaa-ajastasi niinkin
turhalle harrastukelle kuin lehtien selailu ja palasiksi leikkely

2. Käytä Rakkaus-saksia

 3. Kiinnitä dramaattisia ja koomisia kuvia mahdollisimman

epäloogisessa järjestyksessä vaatekaappirivistösi jokaiseen oveen.

Muista, että mitä enemmän, sen parempi.

4. Lisää kuvia myös eteisen jokaiselle muulle seinälle
(älä unohda kiinnittää kuvia myös oven päälle, sähkökaapin alle sekä vaatekaapin sisään!)

5. Lisätäksesi psykopaattista tunnelmaa, kiinnitä siivouskaappisi oveen puolialastomien ihmisten kuvia. Samalla voit haaveilla kämppääsi marssivasta lihaksikkaiden miessiivoojien armeijasta.



Valmista!

Nähtäväksi jää a) toimiiko Epämielyttäviä vieraita hylkivä eteinen halutulla tavalla , b) aiheuttaako se eteisenhaltijalle yksinäisyyttä ja riskin syrjäytyä , vai c) ajaako se sekä vieraat että eteisenhaltijan hulluuteen. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!

Sattuu sieluun.

Eiku mahaan.. Heräsin ihan järkyttävään mahakipuun eikä oikeen meinaa helpottaa. Nyt on kuitenki jo parempi ku aamulla. Eiköhän huomenna taas oo kaikki hyvin. :)

Lämminvesityyny (tai mikä ton nimi onkaan oikeesti.. xd) on ystävä.

Jumppaa, täysillä

Torstai ja perjantai

Saara-Maija oli täällä Salpauksessa opettamassa mun luokalle miekkailun alkeita. Olin siellä auttamassa molempina päivinä. Oli kiva huomata, kuinka jotkut kaverit näytti niin aidosti innostuneilta. Vaikka aikaa miekkailun perusteiden oppimiseen oli suhteellisen vähän, saatiin kuitenkin ihan kunnon loppukisa aikaan kumpienkin ryhmien kanssa. Perjantaina iskä oli tulossa hakemaan mua, Saara-Maijaa ja miekkailukamoja Porvooseen, mutta oli vähän myöhässä, joten käytiin odotellessa kaupassa. Siwa on ihan meijän koulun lähellä, tavallisesti sinne kävelee joku viis minuuttia. Mut mun surkeella suuntavaistolla koko reissu kestikin sitte joku 40 minuuttia, hups. Kysyttiin sitte lopulta vastaantulevilta neuvoa, niin löydettiin perille. No, eikai pieni kävelylenkki ikinä oo pahitteeks..

Lauantai

Itekki jotenkin innoistuin miekkailusta taas pitkästä aikaan ihan kunnolla. Niinpä lähdin Turkuun kattomaan Villen, siis 10-vuotiaan pikkuveljen, kisoja. Näky siellä toki muitakin tuttuja muissakin sarjoissa (alle 15- ja 20-vuotiaat). Villen kisat meni ihan kivasti, kaks hienoa voittoa ja viisi häviötä. Pudotuksessa Ville sitte vissiin ei enää jaksanut keskittyä. Mut ens kisassa sitte toivottavasti menee paremmin.  

Vasemmalla maailman söpöin tyttö (!!) ja oikealla Ville.

Kisahallilta jatkettiin koko perhe Turun Caribiaan pulikoimaan. Oli ihan kivaa, onhan se hieno paikka. Mä vaan jotenkin tunsin itteni siellä tosi vanhaks ja väsyneeks. Heh. Kai se oli sitten aikanen herätys ja autossa istuminen, mitkä otti voimille.

Sunnuntaina

Sunnuntaina oli isänpäivä, mutta mun iskä oli melkein koko päivän Villen sählypeleissä. Heräsin kuitenkin sen verran ajoissa, että kerkesin nopeesti onnittelemaan ja antamaan lahjan.

Sitten lähettiin Lauran kanssa aamulenkille. Noin puol kymmeneltä molemmat lähettiin reippaina kodeistamme juoksemaan toisiamme vastaan ja sitten kun kohdattiin, lähettiin juoksemaan Saksalaa ympäriinsä. Oli kiva juoruta, ja juokseminenkin sujui pitkästä aikaa tosi hyvin. :)

Illalla vielä miekkailutreenit. Ensin treenasin vähän aloittelijaryhmän kanssa ja sitten jatkoin vielä oman ryhmän kanssa. Huh. Sitten takas kotiin Heinolaan!

Viikko lepiä. :)

Syysloma. Vähän taas kirjottelen myöhässä.

Viikko sitten siis me heinolalaiset vietettiin syyslomaa. Mun loma alkoi tosi mukavasti perjantaisella Tampereen reissulla. Oltiin sovittu jo ihan koulun alussa Henrin kanssa, että mennään kattomaan Rubikin keikkaa Pakkahuoneelle Lost in Music -tapahtumaan. Liput oli poltellu hyppysissä vaikka kuinka kauan ja olin jo monta päivää etukäteen miettiny tarkkaan mitä laitan päälle keikalle. Tätä on odotettu! Henrin kaveri Pete tuli hakemaan meitä Heinolasta. Matka oli aika jännä, auto alkoi vähän reistailla ja kukaan ei tuntunut oikeen tietävän reittiä ihan tarkalleen. Selvittiin kuitenkin perille, huh. Tultiin paikalle niin myöhään, ettei keretty näkemään illan kaikkia bändejä. Rubikissa, Pariisin keväässä ja French Filmissä riitti kuitenkin ihan tarpeeks kuunneltavaa ja nähtävää, ettei oikeen ees harmittanut ne näkemättä jääneet bändit. Yöllä Pete sitten ajoi meidät takaisin Heinolaan. Sekään matka ei mennyt ihan ilman kommelluksia, mm. harhailtiin kuulemma jossain Lahden peräkylällä. Ite olin onnellisen tietämätön kaikesta tästä, koska nukuin melkein koko matkan.

Maanantaina matkustin Porvooseen. Viikonloppuna mulle oli tullut taas kurja flunssa (jo kolmas kerta lyhyessä ajassa, mitä mun vastustuskyvylle on oikeen tapahtunut?! :( ), joten sinä päivänä en jaksanut tehdä mitään. Oli kuitenkin olla taas kotona, äitin lihapatojen äärellä! ;) Mun vanha huone on alkanut muuntautua ihan jokskuks muuksi kuin mun huoneeksi..



Mun huoneen hattuhyllylle oli laskeutunut tollain alus! Ja Iron Maidenin levykään ei ennen oo kuulunut mun huoneeseen..

Oli mun huoneessa kuitenkin jotain tuttuakin jäljellä, nimittäin mun vanhat hevoslakanat. Oi. Jotenkin oli hassua hengailla vanhassa huoneessa, jossa on viettänyt hullun määrän tunteja elämästään, mutta nykyään siellä käy niin harvoin..







Tiistaina kävin Lauran kanssa vähän kävelemässä, mut se oli ilmeisesti virhe, koska keskiviikkona oli sitten niin huono olo, että koko päivä meni vaan nukkumiseen ja sohvalla makaamiseen. Sohvalla makaamisesta seuraa yleensä leffojen katselua, niin tälläkin kertaa - katottiin Vilin kanssa Johny English Reborn. Se oli aika hauska, vaikka en kauheesti lämpeekkään Rowan Atkinsonille.



Torstaina olo tuntui jo paremmalta. Se päivä meni Helsingissä pyöriessä, siitä kirjotinkin jo edellisessä. Perjantaina heräsin siihen, että iskä huusi jostain: "Siellähän on tullut lunta!" Jes :) Harjottelin vähän käyttämään Saara-Maijan kameraa ja touhuiltiin poikien kanssa ulkona.

Ihan loman loppumetreillä, viikonloppuna oli vielä Lauran järkkäämät ihanat Syysjuhlat ja sitten Anun tuparit/halloweenbileet. Niistä ehkä sitten oma juttu, kunhan saan aikaan ja kerkeän. :)

Leipää ja sirkushuveja. Melkein.

Helsinkipäivä

Melkein koko syyslomaviikko on menny vaan flunssassa sängyn pohjalla maatessa. Torstaina kuitenkin lähdettiin Saara-Maijan kanssa viettämään Helsinki-päivää. Iskä heitti meidät aamulla kaheksan jälkeen Mellunmäkeen ja sieltä oli tarkotus sitten metrolla jatkaa keskustaan. Mietittiin siinä, että mitähän kivaa sitä vois tehdä, kun kummallakaan ei liiemmin ole rahaa mihinkään shoppailumaratooneihin. Ratkaisu löytyi, kun ryhmä ekaluokkalaisia nousi samaan vaunuun. Salakuunneltiin hetki kahden tytön ja mummon keskustelua ja sen jälkeen päivän ohjelma tuntui selkeältä: seurattaisiin luokkaa jonnekkin päin Helsinkiä sirkukseen. Luokka jäi pois metrosta Kaisaniemessä, joten niin myös me hypättiin pois metrosta ja kylmän rauhallisesti alettiin varjostaa sitä ryhmää, että löydettäisiin sirkus. Kaisaniemen torilla näkyikin jo Sirkus Finlandian mainoksia. Lipunmyyntipisteellä kuitenkin huomattiin, että liput oli turhan hintavia ja käännyttiin pois. Höh.

Mentiin aamukahville Robert's Coffeeseen miettimään toimintasuunnitelmaa päivälle.

Kahvila oli Kinopalatsia vastapäätä, joten kahvittelun jälkeen oli aika tutustua sen hetkiseen elokuvatarjontaan. Siellä oli sellanen tarjous, että päivällä leffat oli vaan 6 tai 8 euroa. Ei osattu oikeen päättää, mitä olis kiva kattoa, joten jonotettiin vaan lipputiskille ja pyydettiin myyjää kertomaan sinä päivänä menevistä leffoista. Päädyttiin Take This Waltziin, draamaan, jonka pääosassa on Michelle Williams.

Hieno Kinopalatsin sali. Hyvä seura. Irttareita. Ihana leffa. Mikäs siinä! Ainakin mä tykkäsin tosi paljon leffasta. Saara-Maija ei oikeen osannut sanoa, koska ei kuulemma yleensä kato noin puhdasta draamaa. Mä nyt aina tykkään just tällasista höpsöistä, visuaalisesti hienoista rakkauselokuvista.

Leffan jälkeen käytiin nopeesti ostamassa mulle housut. Ja vähän kaikkea muutakin tarttu mukaan. Meidän Helsinkipäivä alkoi muistuttaa ihan tavallista shoppailu-kahvittelupäivää. Nyt äkkiä kulttuuria! Soitettiin Elviralle siinä toivossa, että saataisiin vinkkejä jostain kivoista näyttelyistä tai museoista. Ja mahdollisesti myös seuraa. Haettiin Elvira sitten Kampista metrolta ja käytiin jossain Elviran lempparipaikassa kahvilla. Sen jälkeen heittäydyttiin villeiksi ja lähettiin Kiasmaa kohti!

Kiasmassa oli vaan yks näyttely tällä kertaa menoillaan: Osmo Rauhalan Elämän kirja -näyttely. Luontoaiheisia öljyvärimaalauksia. Maalaukset ei herättänyt mussa mitään suurempia tunteita, mutta oli kiva käydä kattomassa. En varmaan ollu ikinä ennen ollu Kiasmassa. Rakennuksenakin se on aika vaikuttava. Pitää mennä joskus uudelleen, kun siellä ollaan saatu remppa valmiiks ja on useita näyttelyitä.