Pälli ja sen kiva sisko.

 

Sain iskältä otsalampun jo aikaa sitten, mut nyt vasta sille oli käyttöä, kun koulusta tullessa oli jo pimeetä ja vielä piti lenkille päästä. Lenkkimotivaatio meenas päästä jo ihan hiipumaan olemattomiin, kun avasin kotona radion ja YleX:ltä tuli Uuden musiikin iltavuoro (PARAS). Olis ollu niin ihana käpertyy viltin alle kuuntelemaan sitä.. Tiesin kuitenkin, että myöhemmin ois harmittanut tekemättäjäänyt lenkki, joten puin lenkkivaatteet ja valmistauduin lähtöön. Muistin iskän antaman taskulampun ja avasin sen paketista. Lampussa oli vaan yks nappula, joten kokeilin sytyttää lampun siitä painamalla, mut se ei toiminut. Ruuvasin paristoluukun auki ja joo, siellä oli kolme AAA:ta, ihan niinkun pitikin. Sitten sarja epätoivosia yrityksiä saada lamppu syttymään. Käänsin pattereita edestakasin, painoin nappulaa lyhyesti, pitkästi, kovaa, hiljaa, varmaan kaikilla mahollisilla tavoilla. Olin jo luovuttamassa ja heittämässä pattereita pois, koska luulin että ne on tyhjiä, kun patterit kädessä huomasin, että NIISSÄ ON VIELÄ SUOJAKUORI PÄÄLLÄ! Pälli-minä. Patterit toimii vissiin vähän paremmin, kun ne ensin avaa paketista... Lamppu toimi loistavasti ja pääsin vihdoin kunnon lenkille. Edellinen lenkki lauantaina päättyi nolosti jo roskakatokselle, kun turhauduin sateiseen säähän.

Lisää kauniita kuvia:

Samis paidat xd

 

Saara-Maija oli mun luona melkein koko viime viikon, kivaa! Oli hauska saada vähän vaihtelua perus kuntosalitreeniin, kun Saara-Maija veti meille Cross Fit -treenin oppilaitten liikkasalivuorolla. Huh, lihakset oli kipeenä vielä kolmenki päivän jälkeen! Käytiin myös lenkillä, tehtiin ruokaa, syötiin herkkuja, luettiin lehtiä, tehtiin tyttöjen juttuja ja katottiin Lostin eka tuokkari loppuun. Oli kiva viettää aikaa yhessä pitkästä aikaan kunnolla.

Kuinka teet itsellesi Epämieluisia vieraita hylkivän eteisen?

Jos eteisesi on yhtä harmaa ja tylsä kuin syksyn yksinäiset arki-iltasi, Epämieluisia vieraita hylkivä eteinen on ratkaisu kaikkiin ongelmiisi! Kukapa ei haluaisi eteistä, joka karkoittaa kaikki epätoivotut vieraat (esim. Joulupukin vakoilijatonttu, tv-lupatarkastaja, Känkkäränkkä..) Epämieluisa vieraita hylkivä eteinen, tuttavallisemmin EVHE, toimii linnunpelätti-periaatteella, eli pelästyttää vieraat pois vaarantamatta kenenkään henkeä. EVHE on myös täysin äänetön, siihen ei ole lisätty ylimääräisiä makeutus-, lisä- tai mitäliemuita-aineita. Saatavana myös luomuversiona. Mahtavaa!

Ohjeita tarkasti seuraamalla saat tehtyä itsellesi upean Epämieluisia vieraita hylkivän eteisin!

Kas näin se hoituu:

1. Pyhitä luvattoman suuri osa vapaa-ajastasi niinkin
turhalle harrastukelle kuin lehtien selailu ja palasiksi leikkely

2. Käytä Rakkaus-saksia

 3. Kiinnitä dramaattisia ja koomisia kuvia mahdollisimman

epäloogisessa järjestyksessä vaatekaappirivistösi jokaiseen oveen.

Muista, että mitä enemmän, sen parempi.

4. Lisää kuvia myös eteisen jokaiselle muulle seinälle
(älä unohda kiinnittää kuvia myös oven päälle, sähkökaapin alle sekä vaatekaapin sisään!)

5. Lisätäksesi psykopaattista tunnelmaa, kiinnitä siivouskaappisi oveen puolialastomien ihmisten kuvia. Samalla voit haaveilla kämppääsi marssivasta lihaksikkaiden miessiivoojien armeijasta.



Valmista!

Nähtäväksi jää a) toimiiko Epämielyttäviä vieraita hylkivä eteinen halutulla tavalla , b) aiheuttaako se eteisenhaltijalle yksinäisyyttä ja riskin syrjäytyä , vai c) ajaako se sekä vieraat että eteisenhaltijan hulluuteen. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta!

Sattuu sieluun.

Eiku mahaan.. Heräsin ihan järkyttävään mahakipuun eikä oikeen meinaa helpottaa. Nyt on kuitenki jo parempi ku aamulla. Eiköhän huomenna taas oo kaikki hyvin. :)

Lämminvesityyny (tai mikä ton nimi onkaan oikeesti.. xd) on ystävä.

Jumppaa, täysillä

Torstai ja perjantai

Saara-Maija oli täällä Salpauksessa opettamassa mun luokalle miekkailun alkeita. Olin siellä auttamassa molempina päivinä. Oli kiva huomata, kuinka jotkut kaverit näytti niin aidosti innostuneilta. Vaikka aikaa miekkailun perusteiden oppimiseen oli suhteellisen vähän, saatiin kuitenkin ihan kunnon loppukisa aikaan kumpienkin ryhmien kanssa. Perjantaina iskä oli tulossa hakemaan mua, Saara-Maijaa ja miekkailukamoja Porvooseen, mutta oli vähän myöhässä, joten käytiin odotellessa kaupassa. Siwa on ihan meijän koulun lähellä, tavallisesti sinne kävelee joku viis minuuttia. Mut mun surkeella suuntavaistolla koko reissu kestikin sitte joku 40 minuuttia, hups. Kysyttiin sitte lopulta vastaantulevilta neuvoa, niin löydettiin perille. No, eikai pieni kävelylenkki ikinä oo pahitteeks..

Lauantai

Itekki jotenkin innoistuin miekkailusta taas pitkästä aikaan ihan kunnolla. Niinpä lähdin Turkuun kattomaan Villen, siis 10-vuotiaan pikkuveljen, kisoja. Näky siellä toki muitakin tuttuja muissakin sarjoissa (alle 15- ja 20-vuotiaat). Villen kisat meni ihan kivasti, kaks hienoa voittoa ja viisi häviötä. Pudotuksessa Ville sitte vissiin ei enää jaksanut keskittyä. Mut ens kisassa sitte toivottavasti menee paremmin.  

Vasemmalla maailman söpöin tyttö (!!) ja oikealla Ville.

Kisahallilta jatkettiin koko perhe Turun Caribiaan pulikoimaan. Oli ihan kivaa, onhan se hieno paikka. Mä vaan jotenkin tunsin itteni siellä tosi vanhaks ja väsyneeks. Heh. Kai se oli sitten aikanen herätys ja autossa istuminen, mitkä otti voimille.

Sunnuntaina

Sunnuntaina oli isänpäivä, mutta mun iskä oli melkein koko päivän Villen sählypeleissä. Heräsin kuitenkin sen verran ajoissa, että kerkesin nopeesti onnittelemaan ja antamaan lahjan.

Sitten lähettiin Lauran kanssa aamulenkille. Noin puol kymmeneltä molemmat lähettiin reippaina kodeistamme juoksemaan toisiamme vastaan ja sitten kun kohdattiin, lähettiin juoksemaan Saksalaa ympäriinsä. Oli kiva juoruta, ja juokseminenkin sujui pitkästä aikaa tosi hyvin. :)

Illalla vielä miekkailutreenit. Ensin treenasin vähän aloittelijaryhmän kanssa ja sitten jatkoin vielä oman ryhmän kanssa. Huh. Sitten takas kotiin Heinolaan!

Viikko lepiä. :)

Syysloma. Vähän taas kirjottelen myöhässä.

Viikko sitten siis me heinolalaiset vietettiin syyslomaa. Mun loma alkoi tosi mukavasti perjantaisella Tampereen reissulla. Oltiin sovittu jo ihan koulun alussa Henrin kanssa, että mennään kattomaan Rubikin keikkaa Pakkahuoneelle Lost in Music -tapahtumaan. Liput oli poltellu hyppysissä vaikka kuinka kauan ja olin jo monta päivää etukäteen miettiny tarkkaan mitä laitan päälle keikalle. Tätä on odotettu! Henrin kaveri Pete tuli hakemaan meitä Heinolasta. Matka oli aika jännä, auto alkoi vähän reistailla ja kukaan ei tuntunut oikeen tietävän reittiä ihan tarkalleen. Selvittiin kuitenkin perille, huh. Tultiin paikalle niin myöhään, ettei keretty näkemään illan kaikkia bändejä. Rubikissa, Pariisin keväässä ja French Filmissä riitti kuitenkin ihan tarpeeks kuunneltavaa ja nähtävää, ettei oikeen ees harmittanut ne näkemättä jääneet bändit. Yöllä Pete sitten ajoi meidät takaisin Heinolaan. Sekään matka ei mennyt ihan ilman kommelluksia, mm. harhailtiin kuulemma jossain Lahden peräkylällä. Ite olin onnellisen tietämätön kaikesta tästä, koska nukuin melkein koko matkan.

Maanantaina matkustin Porvooseen. Viikonloppuna mulle oli tullut taas kurja flunssa (jo kolmas kerta lyhyessä ajassa, mitä mun vastustuskyvylle on oikeen tapahtunut?! :( ), joten sinä päivänä en jaksanut tehdä mitään. Oli kuitenkin olla taas kotona, äitin lihapatojen äärellä! ;) Mun vanha huone on alkanut muuntautua ihan jokskuks muuksi kuin mun huoneeksi..



Mun huoneen hattuhyllylle oli laskeutunut tollain alus! Ja Iron Maidenin levykään ei ennen oo kuulunut mun huoneeseen..

Oli mun huoneessa kuitenkin jotain tuttuakin jäljellä, nimittäin mun vanhat hevoslakanat. Oi. Jotenkin oli hassua hengailla vanhassa huoneessa, jossa on viettänyt hullun määrän tunteja elämästään, mutta nykyään siellä käy niin harvoin..







Tiistaina kävin Lauran kanssa vähän kävelemässä, mut se oli ilmeisesti virhe, koska keskiviikkona oli sitten niin huono olo, että koko päivä meni vaan nukkumiseen ja sohvalla makaamiseen. Sohvalla makaamisesta seuraa yleensä leffojen katselua, niin tälläkin kertaa - katottiin Vilin kanssa Johny English Reborn. Se oli aika hauska, vaikka en kauheesti lämpeekkään Rowan Atkinsonille.



Torstaina olo tuntui jo paremmalta. Se päivä meni Helsingissä pyöriessä, siitä kirjotinkin jo edellisessä. Perjantaina heräsin siihen, että iskä huusi jostain: "Siellähän on tullut lunta!" Jes :) Harjottelin vähän käyttämään Saara-Maijan kameraa ja touhuiltiin poikien kanssa ulkona.

Ihan loman loppumetreillä, viikonloppuna oli vielä Lauran järkkäämät ihanat Syysjuhlat ja sitten Anun tuparit/halloweenbileet. Niistä ehkä sitten oma juttu, kunhan saan aikaan ja kerkeän. :)